Kuinka vaikeata valtuuttaminen ja vallasta luopuminen oikeasti on esimiehelle?

Me täällä JCDecaux Finland Oy´ssa ollaan tehty järjestelmällisesti hommia valtuuttamisen ja vallasta luopumisen kanssa jo vuodesta 2011 – ollaan kutsuttu tätä prosessia nimellä EMK – Esimiestyöstä kilpailuetu. Keskeisenä työkaluna on ollut K.O.V.A-metodi (kysele, oivalluta, valtuuta, arvosta).
Jonkin aikaa sitten kerroin blogikirjoituksessani, että EMK on ollut menestys ja että nyt on aika mennä eteenpäin. Lopetamme esimiesten kouluttamiseen keskittymisen ja keskitymme jatkossa koko porukkaan.

Haluamme tehdä organisaatiostamme entistä osallistuvamman.  Jokaisen meistä dekoolaisesta  tulee haluta tehdä päätöksiä omaan vastuualueeseensa liittyen. Johtaa itseään. Käyttää sitä valtaa, joka hänellä organisaatiomme jäsenenä on. Lähdemme siitä, että jokaisella on tuo valta, eikä esimies enää pyri pitämään sitä itsellään.

Esimiesten tehtävänä on keskittyä siihen, että teemme oikeita asioita (leadership), ja sparrata johdettaviaan tekemään asiat oikein (management).

Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vaan eipä ole!

Miksi luopuminen vallasta päättää asioista ei ole helppoa? – jaan tässä omakohtaisia haasteitani. Kerro kuulostaako tutulta?
– Päätösten tekeminen on niin ´selkärangassa´, ettei niiden tekemisestä  tahdo millään pystyä luopumaan. Heti, kun opitun teorian unohtaa ja toimii intuituiolla, vanha toimintamalli iskee päälle!
– Välillä mietin, haluanko oikeasti edes luopua vallastani päättää – mitä minulle sitten käy? Menetänkö asemani , jos luovun vallastani?
– Minusta tuntuu, ettei minulla ei ole oikein mitään tekemistä jos ja kun olen luopunut vallastani päättää johdettavieni puolesta
– Voinko, ja uskallanko, luottaa, että johdettavani pärjää saamansa päätösvallan kanssa?

Kerro mitä haasteita sinä olet kokenut valtuuttaessasi johdettavaasi ja luopuessasi vallasta tehdä päätöksiä hänen puolestaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *